06/08/2026
”Vuodet kului ja maailman ’politiikan’ taivaalle alkoi kerääntyä mustia pilviä. Alkoi talvisota, joka ei meidän perheeseen pahemmin vaikuttanut. Jatko-sota jo sai aikaan vipinää Niitynpään torpassa. Parhaaseen aikaan oli neljä ’urhoa’ taistelemassa uskonnon, kodin ja isänmaan puolesta. Meillä kun tuota maata ja mantua ei ollut me taisteltiin Niitynpään torpan puolesta joka sisällään piti sen, mikä oli meille kalleinta maailmassa; äidin ja sisaret. Lomalla käytiin Vuoron-perään ja aina otti koti meidät lämmöllä vastaan. Sodasta ei enempää.
Kaikki loppui aikanaan niin myöskin sota. Ei ottanut kotimaa ’urhojaan’ vastaan torvisoitoin eikä paraatein. Sitävastoin Niitynpään torppa, meidän kotimme aivan kuin äänettömästi olisi sanonut, tervetuloa takaisin.
Kaikki tuli kotia, vaikka kolme oli ’siipeensä’ saanutta. Näin oli torppa taas täys-miehitetty. Kaikki hakeuduimme työ-elämään myös siskot sitä mukaa kun kasvoivat. Äiti oli myös kesät työssä että yhteen hiileen puhallettiin kaikki.
M***a niinkuin linnun poikaset pesästään aikoinaan koettavat siipiensä kantavuutta kävi myös meille. Yksi toisensa jälkeen läksimme maailmalle onneamme koettamaan. Kaikille sieltä paikka löytyi ja näin jälkeenpäin ajatellen aika hyvät. Näin jäit sinä ikimuistettava torppa tyhjäksi meidän kohdalta. Muistoissa elät niin kauan kuin yksikin on meistä elossa.”
Ja niin Niitynpää jäi Matti Rautiaisen muistoihin. Rautiaisten perhe asui Niitynpään mökissä vuodesta 1929 aina 1950-luvulle saakka. Jyväskylän maalaiskunta hankki mökin museotarkoitukseen vuonna 1979 ja avasi sen yleisölle vuonna 1982.
Niitynpään työläiskotimuseon sisustus noudattaa Rautiaisten perheen asuntoa 1930-luvun asussa. Avoinnapidosta vastaa Vaajakosken kohinat.
📍Niitynpään työläiskotimuseo, Museopolku, Vaajakoski
⏰ Avoinna 6.8. saakka torstaisin klo 13-16
👉 Vapaa pääsy!
📷: Antti Makkonen, KeMu