14/07/2026
Aistien silta
NÄKÖ
Joen pinnassa lasipalatsien loiste, harmaakiven kylmyys.
Kulunut mukulakivi kimmeltää.
Sumussa vaihtuvat vuosisadat:
sarkaviitan lieve katoaa Auransillan kupeeseen, nykyhetken taa.
KUULO
Kuulokkeissa langaton kohina.
Läpi tunkee historian rujo pauhu:
Tuomiokirkon kumahdus, rautakenkäisen hevosen kalke, kärrynpyörien jyrinä, teurastajan huuto.
Äänet sähköbussin suhinassa.
TUOKSU
Raikas aamu: noutokahvi, lehmusten vihreys.
Maa hengittää syvempää muistoa:
savua, suolasilakkaa, tervaa, märkää multaa.
Nahkurien liemet ja avotuli imeytyneenä tähän saveen.
Sateen jälkeen tuoksu sama kuin silloin ennen.
MAKU
Huulilla kardemumma, espresso.
Viima pyyhkäisee joelta, jättää kielelle vienoa suolaista sumua.
Sama kylmä kosteus kalastajan kielellä hämärässä, ennen kaupungin heräämistä.
KOSKETUS
Sormet ulos lapasesta, kiinni vanhaan muuriin.
Kivi kylmä, siinä lämpö.
Tuhannet kädet samassa tiilessä, hakemassa tukea liukkaalla.
Sama poskia pureva tuuli, sama ovi sisään.
Mukanani koko kaupungin elävä iho.
-juha.sorvisto-
Kuva:
@ Anneli Solava