Rauma Triennale

Rauma Triennale International contemporary art exhibition.

FI/ Matthew Cowan tutkii taiteessaan perinteisiä tapoja, uskomuksia ja rituaaleja. Teoksissaan hän tarkastelee niitä uud...
27/08/2025

FI/ Matthew Cowan tutkii taiteessaan perinteisiä tapoja, uskomuksia ja rituaaleja. Teoksissaan hän tarkastelee niitä uudenlaisista näkökulmista ja paljastaa usein perinteiden säilymiseen ja uusintamiseen liittyviä kummallisuuksia. Esillä olevat teokset ovat peräisin erilaisista konseptuaalisista lähtökohdista ja niiden yhteentulemisen kautta valottuu rituaaleihin ja jaettuihin uskomuksiin kytkeytyvä lumoutumisen voima.
Luutaa käytetään erityisen voimakkaana draamallisena rekvisiittana englantilaisen kansanperinteen naamio- tai mummers-näytelmissä, jotka ovat rituaalinomaisia, usein improvisoituja kansanteatteriesityksiä. Päähenkilö aloittaa esityksen usein kantaen luutaa, jonka mukana seuraa järjettömältä vaikuttavaa puhetta – usein toistuu lause: “I’ll sweep your house” (“Minä lakaisen talosi”). Eleellä ja sen merkityksellä viitataan tilan valmistamiseen yhteistä esitystä varten – ikään kuin näyttämö lakaistaisiin esiin, jotta kansanrituaali voi tapahtua, oli kyseessä sitten katu, olohuone tai pubi.

EN/ In his practice, Matthew Cowan explores traditional customs, beliefs, and rituals. His works reframe these elements from new perspectives, often revealing the peculiarities involved in the preservation and repetition of tradition. Though conceptually distinct, the three pieces collectively illuminate the enchanting power inherent in shared beliefs and ritual practices.
The broom is a particularly potent dramatic prop in the performance of English Folk Mummer’s plays. The lead character often begins the play carrying a broom with accompanying nonsense dialogue including the phrase “I’ll sweep your house”. The gesture and implication is that of making way for a common stage, sweeping a stage into existence and making a place where the folk ritual can take place, be it on the street, in the living room, or in a pub.

.art.space

FI/ Laura Põldin ja Gary Marklen kahden tilan installaatio pohjautuu Rauman taidemuseon kaksoishuoneen arkkitehtoniseen ...
25/08/2025

FI/ Laura Põldin ja Gary Marklen kahden tilan installaatio pohjautuu Rauman taidemuseon kaksoishuoneen arkkitehtoniseen muistijälkeen ja käsittelee vaivannäön, huolenpidon ja yhteisöllisen oppimisen teemoja. Teos kumpuaa taiteilijoiden yhteisestä kokemuksesta taiteen ja opetuksen parissa, sekä jaetusta kiinnostuksesta toistoon perustuvia käsityömenetelmiä, kehollista työskentelyä ja ääneen ajattelua kohtaan – alueita, joissa tekeminen ja pedagogiikka kietoutuvat yhteen.
Installaatio koostuu kahdesta kokolattiamatosta valmistetusta ympyrästä, jotka on asetettu lattialle vastinpareiksi, kaikukammioiksi. Nämä leikkisät geometriset muodot – toinen saari, toinen lampi – toimivat kokoontumisen paikkoina ja muistuttavat rituaaleista ja luovista työpajoista. Niiden sisällä veistokselliset elementit tutkivat tekemistä yhteyden, huolenpidon ja pohdinnan välineenä.

EN/ Laura Põld & Gary Markle’s dual installation—shaped by the architectural memory of the double room in the Rauma Art Museum—reflects on labour, care, and communal learning. The work emerges from their shared experiences as artists and educators and their mutual interest in repetition-based craft methods, haptic working, and “thinking out loud”—spaces where pedagogy and making intersect.
The installation consists of two circular, floor-based zones made from commercial carpet, positioned as echo chambers. These playful geometric forms—one an island, the other a pond—act as gathering points, recalling communal rituals and creative workshops. Within them, sculptural works explore making as a tool for connection, reflection, and care.

.art.space

FI/ Minjee Hwang Kimin viisi piirustusta Lumoava vaiva -näyttelyssä ovat omakuvia, jotka tarkastelevat minuuden rakentum...
22/08/2025

FI/ Minjee Hwang Kimin viisi piirustusta Lumoava vaiva -näyttelyssä ovat omakuvia, jotka tarkastelevat minuuden rakentumista, ajan kokemusta ja identiteetin kerroksia. Jokainen teos pohtii, mitä itsensä löytäminen tai itsenä oleminen edellyttää – ja millaista emotionaalista, henkistä tai eksistentiaalista vaivannäköä siihen liittyy.
Crossing tarkastelee ajan mittakaavaa: kuinka kauan kestää tulla itseksi? Teos saa inspiraationsa itäaasialaisesta käsitteestä “gup” (劫), ajanyksiköstä, joka on niin pitkä, että se kuluisi vuoren hioutuessa silkillä. Gup-käsitteen kautta teos kytkeytyy myös jälleensyntymän ja kohtalon teemoihin.

EN/ Minjee Hwang Kim’s five drawings for Enchanting Effort are self-portraits that explore the complexities of self-representation, time, and identity. Each work reflects on what it means to become oneself, and the effort—emotional, spiritual, or existential—entailed in that becoming.
Crossing contemplates the scale of time required to become oneself. Inspired by the East Asian concept of “gup” (劫)—a unit of time so vast it could wear down a mountain with silk—the work reflects on fated encounters and reincarnation. How many gups of karma does it take to meet oneself?

.art.space

FI/ Monet tuntevat ramparuoho-kasvin ‘vanamona.’ Tieteellisen nimen ‘linnaea borealis’ kasville antoivat suurmiehet, jot...
20/08/2025

FI/ Monet tuntevat ramparuoho-kasvin ‘vanamona.’ Tieteellisen nimen ‘linnaea borealis’ kasville antoivat suurmiehet, jotka nimesivät sen omaksi kuvakseen. Kasvilla on kuitenkin paikallisia nimiä, jotka juontavat sen hoivaavista käyttötarkoituksista. Rampa-sana viittaa myös teosparin rampataiteellisiin menetelmiin. Rampataiteella tekijät tarkoittavat kriittistä, ekologista ja q***riä vammaistaidetta.
Isa Hukan lähtökohta linnaea borealis-tekstille on ollut hänen menetelmänsä nimeltään rampakirjoitus, jolla hän tutkii muun muassa vammaisuuden myyttejä.
Hele Okkosen luikero-ryijyssä keskustelevat hänen hidas, toisintekevä kineettinen eli liikkeellinen ryijypraktiikkansa ja ramparuohon rönsyilevät vanat. Luikero-ryijy pyörii tilassa kävijän ilmavirran mukana. Hukan tekstin lomassa on Okkosen kutoma A-kirjainryijy.

EN/ Many know the plant called ramparuoho as 'twinflower' instead. Ramparuoho is a Finnish compound word, consisting of ‘rampa’ – crip, and ‘ruoho’ – grass. A Great Man gave His name to the plant, which led to its current scientific label, linnaea borealis. However, the plant has local names, deriving from practices of care it has been used for. The concept of crip also refers to the crip-artistic methods of the work. By crip art, the artists mean critical, ecological, and q***r disability art.
Isa Hukka's starting point for their text, linnaea borealis, has been their method called rampa/crip writing. Through crip writing, they explore myths of disability, among other things.
In Hele Okkonen's work, luikero, the slow, alternative and kinetic rya practice enters into conversation with the winding trails of ramparuoho. The luikero rya moves gently in the air currents created by visitors. Alongside Hukka’s text is Okkonen’s handwoven rya shaped like the letter A.

.art.space .hele

FI/ Christoph ja Sebastian Müggen installaatio tarkastelee ihmisten neurologista monimuotoisuutta. Teoksessa keskitytään...
15/08/2025

FI/ Christoph ja Sebastian Müggen installaatio tarkastelee ihmisten neurologista monimuotoisuutta. Teoksessa keskitytään pakko-oireisen häiriön, autismin kirjon ja tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön kanssa elävien ihmisten kokemusmaailmojen monimutkaisuuteen. Taiteilijat käyttävät huumoria, tunnistettavia esineitä ja rikasta symboliikkaa—auringonkukkia, palapelin paloja, fidget spinnereitä, muistilappuja ja pilleripakkauksia—ja haastavat vallalla olevia stereotypioita. Eri elementit valaisevat neurokirjon kokemuksen eri vivahteita: auringonkukat kuvaavat säteilevyyttä ja ainutlaatuisuutta, palapelin palat symboloivat painetta mukautua, kun taas fidget spinner -hyrrät viittaavat asioiden sujumisen ja itsesäätelyn merkitykseen.
Teos sisältää viittauksia supersankareihin ja heidän supervoimiinsa, jotka paradoksaalisesti mutkistavat heidän jokapäiväistä elämäänsä. Näin teos tarjoaa leikkisän kritiikin yhteiskunnassamme ihannoitua pystyvyyttä kohtaan.
Hienovaraiset viittaukset nörttikulttuuriin ja keräilemisen taiteeseen korostavat omituisuuksia, joita jokaisen ihmisen persoonaan ja identiteettiin saattaa sulautua.

EN/ Christoph and Sebastian Mügge’s installation interrogates the complexity of neurodivergent experiences, focussing on OCD, ASD and ADHD. The artists challenge pervasive stereotypes by employing a blend of humour, familiar objects and rich symbolism—sunflowers, puzzle pieces, fidget spinners, sticky notes and pill boxes. Each element is reimagined to illuminate different facets: sunflowers evoke radiance and uniqueness, and puzzle pieces symbolise the pressure to conform. At the same time, fidget spinners suggest fluidity and self-regulation.
Humorous references to superheroes with superpowers that paradoxically complicate their everyday lives offer a playful critique of idealised strength.
Subtle nods to nerd culture and the art of collecting highlight the quirks of personal identity.

.art.space .muegge

FI/ Sanotaan, että lahjakkuutta enemmän elämässä korostuu sinnikkyys. Minna Bengsin Sinnikkyysjana -teoksessa on sinnikk...
13/08/2025

FI/ Sanotaan, että lahjakkuutta enemmän elämässä korostuu sinnikkyys. Minna Bengsin Sinnikkyysjana -teoksessa on sinnikkäästi taiteltu perinnelelu paperikirpun eri vaiheita. Paperikirppu tunnetaan myös nimillä ennustuskone, kirppu ja linnunnokka. Teoksen paperikirpuista osa on tavoitteeseen nähden epäonnistuneita. Alussa, vasemmalla on alkuja ja epäonnistumisia matkan varrella, aivan oikealla aletaan olla lähellä valmista ja lopussa on valmis paperikirppu. Yleisö voi tutkia itseään osallistavan teoksen avulla liikkumalla teoksen edessä ja asettumalla sinnikkyysjanalla kohtaan, kuinka sinnikkääksi itsensä kokee.
Taiteilija halusi nähdä vaivaa kuvan eteen valitsemalla tekotapoja, joiden toteutus on vaivalloinen. Paperikirpun taittelumalleista muodostuva, kierrätyspaperikollaasina toteutettu ornamentti on Bengsin teoksissa usein toistuva elementti.

EN/ It is said that in life, persistence is more important than talent. Minna Bengs's artwork "Line of Persistence" persistently depicts the different stages of the traditional toy paper flea - also known as the fortune-telling machine, the flea and the bird's beak. Some paper fleas in the work have failed to achieve their goal. At the beginning, on the left, there are beginnings and failures along the way; on the far right, it is starting to get close, and at the end, there is a finished paper flea. The audience can explore themselves through the engaging work by moving in front of it and placing themselves on the line to see how persistent they feel.
The artist wanted to put effort into the image by choosing methods that are laborious to implement. The ornament, made of paper flea folding patterns and realized as a collage of recycled paper, is a frequent element in Bengs's works.

.art.space

FI/ Lumoava vaiva -näyttelyssä nähtävä moniosainen Ida Sofia Flemingin Traumakuoret II -teos on uusi versio aiemmin vuon...
11/08/2025

FI/ Lumoava vaiva -näyttelyssä nähtävä moniosainen Ida Sofia Flemingin Traumakuoret II -teos on uusi versio aiemmin vuonna 2023 esillä olleesta teoksesta. Teoksen kokija voi halutessaan istua pöydän ääreen ja kirjoittaa paperille anonyymisti jokin trauma, josta hän haluaa päästää irti. Trauman voi kirjoittaa lyhyesti tai pidemmin. Näin osallistujat voivat symbolisesti luopua jostakin, jota he eivät enää halua kantaa. Performanssivideolla Fleming lukee läheisiltään saamiaan traumatekstejä ja sulkee ne yksitellen kirjekuoriin. Näyttelyn viimeisenä päivänä toteutettavassa performanssissa hän toistaa saman näyttelytilassa ja lukee ääneen kaikki Triennale-kävijöiden näyttelyn aikana kirjoittamat traumat.

EN/ Ida Sofia Fleming’s Trauma Covers II, shown in the Lumoava vaiva exhibition, is a new version of a work previously presented in 2023. Visitors can choose to sit at a table and anonymously write down a trauma they wish to let go of. It can be brief or more detailed. This allows participants to symbolically release something they no longer wish to carry. In the performance video, Fleming reads trauma texts given by her close ones and places each one into an envelope. During a live performance on the final day of the exhibition, she repeats the act and reads aloud all the traumas written by Triennale visitors during the show.

.art.space

FI/ Laura Hetemäen teokset ovat tilaan kurottautuvia, maalausta, pellavan kudontaa ja löydettyjä esineitä yhdisteleviä k...
08/08/2025

FI/ Laura Hetemäen teokset ovat tilaan kurottautuvia, maalausta, pellavan kudontaa ja löydettyjä esineitä yhdisteleviä kokonaisuuksia. Hän kutoo osan maalauskankaista itse ja pitää samalla huolta siitä, että maalaus saa kodikseen mahdollisimman hyvän pedin. Lisäksi hän kutoo käsin pellavaisia pirtanauhoja kierrätyskartongista valmistamillaan kudontakehikoilla ja sukkuloilla, ja yhdistää niitä maalausten osiksi. Hetemäki tutkii työskentelyssään maalausprosessiin kietoutuvia eri aikatasoja. Hän lähestyy ajan kerroksellisuutta, syklisyyttä, toisteisuutta ja häivähtävyyttä materiaalien, maalauseleiden ja teosten aiheiden keinoin. Maalaukset ovat muistumia arkisista näyistä: tiskejä lavuaarissa, pistokas ikkunalaudalla tai kiiltokuva-albumin aukeama. Työskennellessään taiteilija viipyilee tahattomissa asetelmissa ja ohi pyrähtävissä hetkissä.

EN/ Laura Hetemäki’s works unfold into space, intertwining painting, hand-woven linen, and found objects. She weaves some of the painting canvases herself, ensuring that the painting is given the best possible "bed" to rest on. She also hand-weaves linen ribbons using weaving frames and shuttles made from recycled cardboard, incorporating the ribbons into her paintings. In her practice, Hetemäki explores the multiple time layers embedded in the painting process. She approaches the layered, cyclical, repetitive, and fleeting nature of time through materials, gestures of painting, and the subjects of her works. The paintings evoke memories of everyday sights: dishes in the sink, a plant cutting on a windowsill, or a page from a scrap image album. In her work, the artist dwells in accidental arrangements and fleeting moments.

.art.space

FI/ Australialainen edesmennyt vammaisaktivisti Stella Young, jolla oli taiteilijan tapaan osteogenesis imperfecta, on J...
06/08/2025

FI/ Australialainen edesmennyt vammaisaktivisti Stella Young, jolla oli taiteilijan tapaan osteogenesis imperfecta, on Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen idoli. Young puhui kuuluisassa TED Talkissaan siitä, miten vammaiset ihmiset esitetään inspiroivina sankareina, jotka saavat muiden ihmisten vaikeudet näyttämään pieniltä. Sankaruuteen riittää, että nousee aamulla ylös ja muistaa nimensä. Inspiroinko, oikeesti? -puettava veistos on kannanotto tekopyhyyttä ja kiltteydeksi naamioitua syrjintää vastaan. Wallinheimo-Heimonen kysyy: ”Jos me – vammaiset ihmiset – olemme teistä ihan oikeasti niin siistejä, miksei tavallisin symbolimme – pyörätuoli – voisi sitten olla osa vaikka fyysisesti etuoikeutettujen iltapukuja?”

EN/ Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen's late idol, Australian disability activist Stella Young, also living with osteogenesis imperfecta, addressed in her famous TED Talk about how people with disabilities are portrayed as inspiring heroes who make the adversities of others look small. It seems enough to get up in the morning and remember your name to achieve heroic status. Am I your inspiration, really? –wearable sculpture is a statement against hypocrisy and discrimination masked as kindness. Wallinheimo-Heimonen states: If we – people with disabilities – are really so cool, why couldn't our most common symbol – the wheelchair – then be part of an evening gown for physically privileged people as well?

.art.space

FI/ Alan Bulfinin teos Fidelity of the Unnamable on prosessilähtöinen installaatio biotaiteellisen kenkälaboratorion muo...
04/08/2025

FI/ Alan Bulfinin teos Fidelity of the Unnamable on prosessilähtöinen installaatio biotaiteellisen kenkälaboratorion muodossa. Esillä on kombucha-sienestä valmistetut kengät sekä erilaisia valmistusprosessin materiaaleja ja elementtejä. Teos kutsuu pohtimaan, miten kulutamme - ja miten maailma kuluttaa meitä. Se kysyy, mitä tarkoittaa hoivan ja sitoutumisen harjoittaminen arjen tekojen kautta.
Teos tarkastelee uskollisuuden käsitettä - jatkuvaa, kehollista ponnistelua elää suhteessa toisiin olentoihin ja aineelliseen maailmaan. Taiteilijalle se tarkoittaa kotona kasvatettuja kenkiä, pitkäjänteistä kokeilua ja huolenpitoa. Jokaisesta kenkäparista tulee omistautumisen ele: elämälle, tekemiselle ja mahdollisuudelle käyttää sitä, mitä kasvatamme.
Teoksen nimi viittaa päätökseen olla nimeämättä jokaista vaivannäköä tai lopputulosta. Osittain Samuel Beckettin The Unnamable -teoksesta inspiroituneena installaatio asettaa prosessin määritelmän edelle ja arvostaa tekemistä enemmän kuin täydellisyyttä.

EN/ Alan Bulfin's work Fidelity of the Unnamable is a process-based installation that takes the form of a bioart shoe laboratory. On display are shoes made from scoby - grown in kombucha - and various elements and materials from the making process. The installation invites reflection on how we consume the world and how, in turn, the world consumes us. It asks what it means to practice care and commitment through everyday actions.
The project explores the idea of fidelity - a sustained, embodied effort to live in relationship with others and the material world. For the artist, this means growing shoes at home, a long-term process of experimentation and care. Each pair becomes a gesture of dedication: to life, to the act of making, and to the possibility of using what we grow.
The title refers to the decision not to name every effort or outcome. Inspired in part by Samuel Beckett's The Unnamable, the work embraces process over definition, and practice over perfection.

.art.space

FI / ENLauantaina 26.7. jälleen Rauman Latu ry:n kanssa pyöräretki Taidetila Muijalaan! Liikkeelle lähdetään Rauman taid...
23/07/2025

FI / EN

Lauantaina 26.7. jälleen Rauman Latu ry:n kanssa pyöräretki Taidetila Muijalaan!
Liikkeelle lähdetään Rauman taidemuseon sisäpihasta klo 11.00, josta matkaa Muijalaan noin 17km.

Omat eväät kannattaa ottaa mukaan. Muijalassa myös Pop Up-kesäkahvila makeannälkään!

Taidemuseolta voit myös napata mukaasi Rauma Triennale -viirin!

/ EN

On Saturday 26.7., we will cycle again to Art Space Muijala, together with Rauman Latu ry! The departure is at 11:00, from the courtyard of Rauma Art Museum. The trip is roughly 17km.

You can bring your own snacks. Muijala has a Pop Up summer café open on the weekends!

You can also grab a Rauma Triennale -pennant from the art museum front desk!
art.space

Osoite

KuninkaanKatu 37
Rauma
26100

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Rauma Triennale :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Rauma Triennale :lle:

Jaa

Kategoria