14/11/2025
”Tästähän tulisi hyvä galleria.” Terese virkasi. ”Olen sitä samaa itsekin miettinyt.” tokaisi siihen Timo. Ajatuksensiemen Tyynelä Gallerysta kylvettiin jo Teresen ja Timo seurustelun alkumetreillä syksyllä 2020 ja jo seuraavana kesänä Tyynelässä järjestettiin ensimmäinen taidenäyttely.
Tyynelä Galleryn merkitystä perustajilleen on vaikea tiivistää muutamaan lauseeseen, sillä se on niin paljon ja kaikkea. Ensijaisesti se on intohimoa ja rakkautta taidetta kohtaan, toiseksi se on tekemisen meininkiä ja kolmanneksi yhteisöllisyyttä. Tyynelä oli taiteilijoiden ja tuottajien turvallinen leikkikenttä, jossa kehiteltiin uusia taiteellisia ideoita käytännössä, koeteltiin rajoja ja rikottiin niitä.
Tyynelä oli hedelmällinen kasvualusta monelle taiteilijalle ja taiteellisen tiimin jäsenelle. Tyynelässä työskenteli neljän vuoden aikana kymmeniä ammattitaiteilijoita, nuoria kesätyöläisiä, luovan alan ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita. Lohjalla sijaitsevassa pienessä Retlahden kylässä vieraili Tyynelä Galleryn kesänäyttelyissä (2021-2024) ja Toiveiden Pyykkinaru -yhteisötaideteosta (2023) pellolla katsomassa tuhansia ja tuhansia taiteenkokijoita. Tyynelä on paljon enemmän kuin 111-vuotias Tyyne-mummon kotitalo ja sitä ympäröivä luonto, se on koko tunteenkirjo ja se on oma ihmeellinen maailmansa.
M***a asioilla on myös kääntöpuolensa. Vaikka Tyynelää pyöritettiin rakkaudella ja intohimolla, tekivät tuottajat työtään nämä neljä vuotta ilman rahallista korvausta. Työtä tehtiin usein kellon ympäri, unissaankin, niin paljon että se uuvutti Tyynelän perustajat. Koska taidealalla ei aina tunneta terveitä työntekemisen rajoja, lomia ja vapaapäiviä ei osattu pitää, kesälomia ei pidetty viiteen vuoteen. Myös yksityisen ja julkisen tilan rajat hämärtyivät, ei ole ihan yksinkertaista pyörittää taidegalleriaa omalla kotitontillaan. Tuntui kuin kokoajan oltaisiin oltu töissä.
Tyynelän vanha hirsitalo seisoo Tyynelän pihassa, sen seinät on harmaantuneet ja niissä kasvaa sammalta. Katto falskaa ja välipohjien kutterinpurut tippuvat lattioille. Rikkinäisistä ikkunoista tuulee sisään ja lepakot ja hiiret pesivät sen seinän- ja lattianraoissa. Tyyne-mummon henki asuu ehkä vielä Tyynelässä.
Jos elämässä haluaa mennä eteenpäin, vaatii se myös asioista luopumista. Tyynelän toiminta on tauolla eikä se tuskin koskaan palaa entiselleen. Tyynelää pyörittävää yhdistystä ei silti lopeteta, sillä Tyynelä voi herätä uudelleen eloon toisessa muodossa, ehkä toisessa kaupungissa tai universumissa. Tyynelän tontti on perustajiensa koti ja sellaisena se halutaan jatkossa pitää. Tyynelä on tyyntynyt ja maassa on rauha.
