05/05/2026
KEVÄTILLAN OBOEKONSERTTO
torstaina 7.5.2026 Lappeen Marian kirkko klo 18
Johtaa Kolbjørn Holthe
Solisti Santeri Kaksonen, oboe
Ohjelma
Johan Svendsen: Kaksi ruotsalaista melodiaa jousille op. 27
Ruth Gipps: Oboekonsertto op. 20 (1941)
Béla Bartók: Romanialaiset kansantanssit
Albert Roussel: Konsertto pienelle orkesterille op. 34
Liput ennakkoon 20 €, opiskelijat 8 €. Kaikki liput ovelta 25 €.
Konsertin kesto n. 1 tunti 30 min, sisältäen pienen tauon.
Ruth Gipps (1921 – 1999) oli englantilainen säveltäjä, oboisti, pianisti, kapellimestari ja opettaja. Hänen tuotantonsa sisältää viisi sinfoniaa, seitsemän konserttoa sekä useita kamarimusiikki- ja kuoroteoksia. Ruth oli ihmelapsi ja hän aloitti pianonsoiton opinnot Helene-äitinsä johdolla jo hyvin varhain. Hän esiintyi nelivuotiaasta alkaen solistina eri konserteissa ja esitti myös jo varhain omia sävellyksiään; Kymmenvuotiaana hän oli voittanut lasten sävellyskilpailun ja esiintynyt mm. Hastingsin kaupunginorkesterin solistina.
Vuonna 1937 kuusitoistavuotiaana hän aloitti pianonsoiton Royal College of Musicissa. Siellä hän opiskeli oboeta Léon Goossensin oppilaana, pianoa Arthur Alexanderin ja sävellystä Gordon Jacobin sekä myöhemmin Ralph Vaughan Williamsin oppilaana. Hänen teoksiaan esitettiin siellä ensi kertaa ja siellä kuultiin mm. sinfoninen runo Knight in Armour, joka perustuu Rembrandtin maalaukseen "Nuori soturi". Opiskelijana Ruth sai paljon kiitosta ja palkintoja sävellyksistään kuten pianokvartetollaan Brocade (1941). Jousikvartettonsa Sabrina (1940) voitti puolestaan Cobbett-palkinnon. Se sai kantaesityksensä vuonna 1946 Naismuusikoiden säätiön konsertissa.
Durhamin yliopistossa Gipps suoritti diplominsa päättötyöllään Kvintetolla oboelle, klarinetille ja jousitriolle. Hän tapasi tulevan aviomiehensä klarinetisti Robert Bakerin kvintettinsä ensiesityksen yhtyeessä Wigmore Hallissa vuonna 1941. 26-vuotiaana hänestä tuli nuorin brittiläinen nainen, joka oli suorittanut musiikin tohtorin tutkinnon kuoroteoksellaan The Cat.
Ruth Gipps oli taitava ja monipuolinen muusikko, joka soitti sekä oboe- että pianosolistina ja oli tuottelias säveltäjä. Hänen pianosolistiohjelmistoonsa kuuluivat mm. Arthur Blissin pianokonsertto ja Constant Lambertin Rio Grande. Olkapäävamma päätti hänen esiintyjänuransa 33-vuotiaana ja hän jatkoi tämän jälkeen kapellimestarinuraansa. Gipps väitti tienneensä jo varhain, että hänen elämäntehtävänsä on säveltäjänä:
Olin tietenkin tiennyt koko ajan, että olin nimenomaan säveltäjä, vaikka pianonsoitto oli työni; ensimmäinen konsertti vain vahvisti sen, että säveltäminen on urani. M***a tiesin myös, vaikka en ollut vielä kirjoittanut mitään sävellystä, että olin säveltäjä. Ei niin, että olisin halunnut olla säveltäjä, vaan että olin sellainen.
Ruth Gippsin uran alkuvaiheisiin vaikutti naissäveltäjien ja -kapellimestarien syrjintä Menestys alkoi, kun Sir Henry Wood johti hänen sinfonisen runonsa Knight in Armour Last Night of the Proms -konsertissa Lontoossa vuonna 1942. Gippsin musiikille on ominaista instrumentaalivärien taitava käyttö ja siinä näkyy myös vaikutteita opettajalta Ralph Vaughan Williamsilta. Gipps hylkäsi avantgardistisen modernin musiikin suunnat kuten sarjallisuuden ja dodekafonian. Viittä sinfoniaansa hän piti suurimpina teoksinaan. Hän sävelsi myös kaksi merkittävää pianokonserttoa. Sodan jälkeen Gipps käänsi huomionsa kamarimusiikkiin ja vuonna 1956 hän voitti Naismuusikoiden säätiön Cobbett-palkinnon klarinettisonaatillaan. Gipps perusti ja johti London Repertoire Orchestraa ja Chanticleer Orchestraa sekä toimi Birminghamin kaupungin kuoron musiikillisena johtajana. Myöhemmin hän toimi myös Ison-Britannian säveltäjien killan puheenjohtajana. Vuonna 1981 hän sai Brittiläisen Imperiumin ritarikunnan jäsenyyden.
Oboisti Leon Goossens tilasi oboekonserton Gippsiltä 1940 ja se valmistui jo vuonna 1941 m***a säveltäjä täydensi teostaan vasta vuonna 1952. Säveltäjä omisti konserton Goossensille. Teos esitettiin ensi kertaa Royal Festival Hallissa 26. kesäkuuta 1953 konsertissa, joka järjestettiin Boyd Neel -orkesterin perustamisen 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Solistina soitti Leon Goossens. Säveltäjä Malcom Arnold kirjoitti: Erityisesti teemojen muoto ja koko konsertto on kunnianosoitus Goossensin ylittämättömälle virtuoosisuudelle ja kvaliteeteille: Teos vaatii erityistä voimaa musiikin virrassa erityisesti ensimmäisessä osassa, jossa on suuria hyppyjä ja arpeggioita, terävää artikulaatiota ja tiukkaa rytmistä hallintaa. Sama jatkuu koko vivace scherzon ajan tuoden hienovaraista fraseerausta finaaliin kansanomaisissa melodioissa.
Gipps viekin melodiaa taitavasti koko konserton lävitse tuoden hienosti soittimelle ominaisia pastoraalisia ulottuvuuksia esille. Niiden vastakohdaksi hän maalaa voimakkaampia pintoja konserton noudattaessa osissaan traditionaalista uusklassis-romanttista muotokaavaa A-B-A. Sodan kaikuja ja kotiseudun kaipuuta Gipps värittää mestarillisesti hiljaisemmissa ja rauhallisemmissa tuokiokuvissa. (Milko Vesalainen)
