Hellan Sydän

03/10/2022

Hella hehkuu nyt tästä eteen päin Ukrainalle joka ilta kunnes tilanteet muuttuvat. Kuva: www.penttinen.fi

27/02/2022

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Hellan Sydän hehkuu seuraavat kaksi viikkoa Ukrainan väreissä.

Aamuyöllä 24. Helmikuuta 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Näin Venäjän johto on rom***anut tuhansien elämät ja miljoonien ihmisten tulevaisuudet -ja siinä ohella eurooppalaisen toisen maailman sodan jälkeisen turvallisuusjärjestelmän. Hellan Sydän palaa sodan uhreille ja sotaa vastust...

28/11/2020

Vuosi sitten julkaistiin Hellan Sydän taideteos Joensuun Penttilänrannassa. Julkaisupäivänään 29.11.2019 Hella hehkui Joensuun kaupungin perustamisen kunniaksi. Tästä voit lukea lisää www.hellansydan.fi sivulta.

Hellan Sydän jatkaa valohehkutustaan tulevan vuoden samoilla erityisvalaistuspäivillä kuin edellisenäkin vuonna. Nämä erityisvalaistuspäivät esitellään pian Hellan www-sivuilla.

Nyt etsimme uusia yhteistyökumppaneita ehdottamaan merkityksellisiä historiallisia päivämääriä, joiden kautta Hellan Sydänmen valaistus tulevina vuosina suunnitellaan. Hellan idean mukaisesti taideteos ei pelkästään hehkuta historiallisen päivämäärän valaistusta vaan lisäksi jokainen erikoisvalaistuspäivä näkyy Hellan www-sivuilla kirjoituksen ja kuvituksen muodossa.

Jos sinulla on mielessä taho, jonka katsot soveltuvan yhteistyökumppaniksi suunnittelemaan hellan valaistuspäiviä ja tuottamaan tekstuaalista sisältöä www-sivuille vuosille 2022–2023, niin voit vinkata siitä Hellan Sydämen www-sivujen kautta.

Hellan Sydän on valaistu ympäristötaideteos Joensuussa. Se ottaa kantaa paikalliseen historialliseen muistiin. Se hohkaa ja representoi historiallisia tapahtumia värien, valojen ja internetin välityksellä. Teos koostuu fyysisestä valoteoksesta Pielisjoen rannalla, yhteisöjen keräämistä hi...

28/11/2020

19/11/2020

Anna sen hehkuu! Sillä nyt on lasten oikeuksien päivä!

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään YK:n 20.11. vuonna 1989 hyväksymän lapsen oikeuksien sopimuksen kunniaksi. Päivää nimitetään myös Kansainväliseksi lasten päiväksi ja sitä on vietetty kansainvälisesti vuodesta 1954 lähtien.

Lapsen oikeuksien sopimus on ihmisoikeussopimus, joka vahvistaa lapsuuden arvon elämänvaiheena. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita ihmisiä. Sopimukseen on määritelty lapsen perusihmisoikeudet, sekä näkemys siitä, mitä on hyvä lapsuus. Sen pääperiaatteita ovat syrjimättömyys, lapsen edun asettaminen ensisijalle, oikeus jäädä eloon ja kehittyä, sekä oikeus osallistua ja tulla kuulluksi. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalla on YK:n vuonna 1959 esittämä Lapsen oikeuksien julistus, joka on kuitenkin varsin yleisluontoinen, eikä sido valtioita samaan tapaan, kuin vuoden 1989 sopimus.

Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Suomessa Lapsen oikeuksien sopimus astui voimaan vuonna 1991 ja lapsen oikeuksien päivä nimettiin suomalaisiin kalentereihin vuonna 2002. Päivästä on tulossa liputuspäivä vuodesta 2020 lähtien.

31/10/2020

Tänään Hella hehkuu erikoisvärejä, koska 1.11.1894 saapui ensimmäinen henkilöjuna Joensuuhun.

Ensimmäinen henkilöjuna tuli Joensuun asemalle 1.11.1894 ja toi tullessaan aseman kellon, ajan ja aikataulut, säännöt, rautatievirat, omenapuut ja pysyvät jäljet. Tokihan aikaa oli seurattu ja aikatauluja tarvittu ennenkin, m***a vasta rautateiden on katsottu tuoneen tarkan pääkaupungin mukaan kulkevan kellon. Ilman yhtä ja yhteistä kellonaikaa ei yhteiskunta toimisi, vaan niin liikenne kuin koko teollinen järjestelmä olisi kaaoksessa. Tieto tarkoista kellonajoista kuuluu olennaisena osana hallittavaan todellisuuteen. Aika on tehokkuuden mittayksikkö.

Rautatie toi Joensuuhun pitkänomaisen ja ryhdikkään asemapuiston säännönmukaisine istutuksineen. Se oli ammattilaisten suunnittelema ja hoitama puisto, joka antoi esimerkkiä muille. Aseman ympäristöön kasvoi rautatieläisten alue. Asemarakennuksen ohella siihen kuuluivat oleskelualueet, makasiinit, veturitallit, pumppuaseman, puulaanit, konepajan, asunnot ja kellarit.

Karjalan rata yhdisti Joensuun Sortavalan kautta Viipuriin. Joensuusta rata eteni Lieksaan 1910 ja Nurmekseen 1911. Teksti: Ismo Björn

Kuva: valokuva rintanauhasta, joka liittyy Karjalan radan ensimmäisen junan saapumiseen Joensuuhun vuonna 1894. Karjalan radan valmistumisen kunniaksi oli tarkoitus järjestää suuri juhla Joensuussa 1.11.1894 ensimmäisen henkilöjunan saapuessa Viipurista Joensuun asemalle. Venäjän tsaarin Aleksanteri III kuoleman vuoksi julistettu hovisuru peruutti juhlahankkeet. Pienimuotoisempana tapahtumaa kuitenkin juhlittiin ja tämä 3.11.1894 päivätty rintanauha liittyy näihin tapahtumiin. Rintanauhaa kuuluu Pohjois-Karjalan museo Hilma kokoelmiin ja se on saatu kultaseppä Koivulan jäämistöstä kesäkuussa 1997.

29/10/2020

Tänään Hella värisee erikoisvärejä, koska tänään vietetään Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivää. Aiheesta tässä:

Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivä 30. lokakuuta
Tämä muistopäivä on Venäjällä ainoa, joka syntyi kansalaisten, eikä valtion aloitteesta. Se juontuu 30. lokakuuta 1974, kun Mordovian ja Permin alueen vankileirien vangit järjestivät poliittisia vainoja vastustavan nälkälakon toisinajattelijoiden Kronid Ljubarskin ja Aleksei Murženkon aloitteesta. Tämän jälkeen nälkälakkoja vankileireissä pidettiin vuosittain, ja vuodesta 1987 alettiin järjestää poliittisia vainoja vastustavia mielenosoituksia ympäri Neuvostoliittoa. Vuonna 1989 kolme tuhatta ihmistä muodosti elävän ympyrän Moskovan KGB:n rakennuksen ympärille, jota seurasi mielenosoitus. Venäjän Federaation korkein neuvosto 18.10.1991 asetti 30. lokakuuta viralliseksi poliittisten vainojen uhrien muistopäiväksi.

Poliittiset vainot jatkuivat koko neuvostovallan olemassaolon, 1917–1991. Tunnetuimpia ja verisimpiä niistä ovat niin sanotut Stalinin vainot (1937–1938), jolloin 1 244 923 henkeä oli tuomittu eri rangaistuksiin, heistä 681 692 sai kuolemantuomion ja oli ammuttu. Valtavat määrät ihmisiä joutuivat karkotetuiksi omilta asuinseuduiltaan ja pakkotyöhön vankileireille GULAGiin. Memorial-seuran mukaan Neuvostoliiton valtiollisen terrorin uhrien kokonaismäärä on noin 11,5 miljoona henkeä. Vainot kohdistuivat kaikkiin yhteiskunnallisiin ryhmiin ja kaikkiin Neuvostoliiton kansallisuuksiin, kuitenkin joitakin ryhmiä se koetteli erityisen raa’asti (“kulakit”, kokonaiset vainotut kansat, papisto). Muun muassa Neuvostoliiton suomalaiset – niin Suomesta tulleet kuin inkerinsuomalaiset – oli eri aikoina ja eri keksityin perustein leimattu ”kansanvihollisiksi” ja “pettureiksi”, ja kokeneet karkotuksia, pakkotyötä ja teloituksia. Uhrien tarkkojen määrien selvittely on edelleenkin vaikeaa, ja tätä työtä ovat tehneet muun muassa Eila Argutina-Lahti ja Jukka Rislakki, Ivan Tshuhin, Meimi Sevander, Leo Suni, Irina Takala ja Juri Dmitriev sekä Memorial-Seura. Valtiollisen terrorin suomalaiset uhrit rehabilitoitiin lopullisesti vasta vuonna 1993.

Vuonna 2007, Stalinin terrorin 70-merkkivuonna Venäjällä on valtiollisen terrorin historiaa tutkivan ja muistoa vaalivan Memorial-seuran aloitteesta syntynyt uusi poliittisten vainojen uhrien muistamisperinne. Lokakuun 29. päivänä Moskovassa kello 10–22 vainojen uhrien nimiä luetaan Solovetskin kiven vieressä. Tämä kivi on tuotu Lubjankan aukiolle KGB-FSB:n päärakennuksen lähettyville Solovetskin luostarisaaristosta, jossa 1920-1930-luvulla toimi pahamaineinen Solovetskin vankileiri. Uhrien nimiä lukevat joutuvat jonottamaan vuoroaan tuntikaupalla, m***a vuosi vuodelta heidän joukkonsa vain kasvaa. Vainojen uhrien nimien luentaa, joka sai nimekseen Palautetut nimet, nyt järjestetään ympäri Venäjää ja sen ulkopuolellakin, muun muassa Suomessa.

Tänä vuonna lokakuun 30. päivänä, Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivänä Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on mukana järjestämässä esitelmä- ja keskustelutilaisuuden. Karjalainen muusikko ja toimittaja Arto Rinne esittelee vuoden kirjana palkitun kirjansa Onni, jossa Rinne kertoo Stalinin 1930-luvun terrorin rattaisiin joutuneen yhden suomalaismiehen kohtalosta. Tämä mies, vainoista selvinnyt Onni Eskolin, on Rinteen isoisäpuoli. Rinteen isoisä on puolestaan saanut surmansa vainoissa ja on haudattu joukkoteloituspaikalla Krasnyi Borissa Petroskoin lähellä. Tilaisuus järjestetään Riverian auditoriossa klo 18.00 ja sitä voi seurata suorana lähetyksenä Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys FB-sivun kautta.

13/10/2020

Hella hehkuu koska:

Tiistaiaamuna 14.10.1930 Kaarlo Juho sekä Ester Ståhlberg kohtasivat aamukävelyllään Helsingin Kulosaaressa neljän miehen joukon, joka pakotti avioparin autoon. Ståhlbergit kyydittiin Joensuuhun Pielisjoen linnaan. Heitä uhattiin aseella ja väkivallalla sekä pilkattiin. Illan aikana kyydityksestä nousi valtava julkinen kohu. Keskiviikkoaamuna Joensuun rautatieasemalle kerääntynyt väkijoukko saattoi entisen presidenttiparin kunnioittaen kotimatkalle, jonka varrella heitä kokoonnuttiin tervehtimään lähes joka pysäkillä. Ståhlberg piti asemilla poliittisia puheita junavaunun portailta.

Entisen presidentin kyydityksen taustalla oli oikeistoradikaalien voimien vahvistuminen vuoden 1930 eduskuntavaalien jälkeen. Lapuan liike vastusti kommunisteja tai niiksi epäiltyjä. Liike ryhtyi laittomiin kyydityksiin eli muilutuksiin suomalaisen poliittisen kentän puhdistamiseksi vasemmistolaisuudesta. Satoja kyydittiin itärajan läheisyyteen tai jopa rajan yli Neuvostoliittoon. Ståhlberg oli Suomen suuriruhtinaskunta-aikana laillisuusmies, itsenäistymisen jälkeen tasavaltalainen ja sisällissodan jälkeen eheyttämistä ajava kansantasavaltalainen. Oikeistolaisten upseerien mielestä Ståhlberg oli liian suopea kommunisteja kohtaan.

Tekijät olivat toimineet liikkeen arvovaltaisempien jäsenten käskystä. Everstiluutnantti Eero Kuussaari ehdotti Ståhlbergin muiluttamista yleisesikunnan päällikölle Kurt Martti Walleniukselle seurueineen. Käsky annettiin puhelimen välityksellä Sortavalan Seurahuoneelta. Upseeriseurue jatkoi Joensuuhun rajakomendantti Erkki Raappanan vieraaksi. Raappana sekaantui muilutukseen upseeriystäviensä tukijana, m***a häntä kohtaan ei nostettu syytettä.

Rikoksen tekijät ja suunnittelijat saivat kuritushuone-tuomioita, vankeutta tai ehdollista vankeutta. Ståhlberg palasi politiikkaan ja Ester Ståhlberg jatkoi kirjailijan uraansa. Vuonna 1933 julkaistu Katso, unennäkijä tulee... : kertomuksia kuvasi juutalaisia positiiviseen sävyyn ja vastusti siten aikansa antisemitististä ilmapiiriä.

Kirjoittanut Jenni Merovuo

Kirjallisuus:
Lehtola, Veli-Pekka 2010. Presidentin kyyditys. Presidentti Ståhlberg, kenraali Wallenius ja kiihkon aika 1930. Otava, Helsinki.
Partanen, Jukka; Pohjonen, Juha; Tuunainen, Pasi 2013. E. J. Raappana. Rajan ja sodan kenraali. Otava, Helsinki.
Siltala, Juha 1985. Lapuan liike ja kyyditykset 1930. Otava, Helsinki.

02/10/2020

Tänään Hellan Sydän hehkuu erikoisvärejä koska: Pohjois-Karjalan ensimmäisen sanomalehden Karjalattaren ensimmäinen numero ilmestyi 2.10.1874.

Pohjois-Karjalan ensimmäisen sanomalehden Karjalattaren ensimmäinen numero ilmestyi 2.10.1874. Lehden perustajana voi pitää lyseon kollega Henrik Piipposta, jolla oli kokemusta Uuden Suomettaren aputoimittajana ja joka myös hankki lehden painamiseen tarvittavan painokoneen.

Karjalatar oli hengeltään suomalaiskansallinen ja snelmannilainen. Ensimmäisen numeron pääkirjoitus alkoi: ”Tämännäköisenä ja kokoisena, kuin tämä 1. numero, astuu Karjalatar nyt ensi kerran julkisuuteen. Karjalattaren täytyy, hyvin tuntien alkawain woimainsa heikkouden, ujoudella alkaa työnsä julkisuuden alalla. Kaikellaisen hyödyllisen ja sivistävän tiedon perustus on totuus.”

Pohjois-Karjalan kirjapaino perustettiin 1894 ja Karjalattaren nimi vaihtui Karjalaiseksi vuonna 1918.

Kuva: Sanomalehti Karjalainen

22/09/2020

Pohjois-Karjala Pride -tapahtumaa vietetään 23.–26.9. Ja Hellan Sydän hehkuu erikoisvärejä sen kunniaksi.

Ensimmäistä kertaa historiassa susirajan sateenkaarevin viikko järjestetään nyt syksyllä. Ohjelma on aikaisempaa pienimuotoisempi, m***a jokaiselle päivälle riittää tekemistä. Ohjelmasta löytyy esimerkiksi sateenkaarimessu, etädisko ja yhdessäoloa PulinaClubilla turvaväleistä huolehtien. Aiempina vuosina Pride-kulkueessa on juhlittu sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta torin ympäristössä. Perinteisen kulkueen korvaa tänä vuonna Kuhasalon Metsäpride. Kaupungilla voit myös nähdä sateenkaarilippuja – toivon symboleja.

Näiden päivien aikana on erityisen hyvä mahdollisuus osoittaa tukea ja juhlistaa yhdenvertaisempaa Pohjois-Karjalaa. Olemme saaneet tutustua liittolaisuuden käsitteeseen erityisesti Black Lives Matter -liikkeen yhteydessä. Liittolaisuudesta puhutaan silloin, kun ihminen, joka on johonkin vähemmistöön kuuluvaan nähden etuoikeutettu, asettuukin puolustamaan tai tukemaan tähän vähemmistöön kuuluvaa. Tukea voit osoittaa itsellesi sopivimmalla tavalla. Tutustu Pride-viikon ohjelmaan, tutustu sateenkaariyhteisön historiaan, osallistu tapahtumiin - mahdollisuuksia on monia. Tehdään Pohjois-Karjalasta kaikille hyvä paikka elää ja olla.

31/08/2020

Hella hehkuu tänään muistellen Yliopiston ensiaskelia Joensuussa.

Joensuun yliopiston toiminta alkaa 1.9.1969
Joensuu sai tiedekorkeakoulun

Korkeakoulupolitiikka ja yliopistoverkoston laajentaminen olivat 1960-luvun Suomessa nosteessa, johon myös Itä-Suomen kaupungit Joensuu, Lappeenranta, Kuopio ja Savonlinna tarttuivat. Yliopistosta oli haaveiltu alueella jo 1800-luvulla, joten idea ei ollut uusi. Nyt oman yliopiston saamiseen näytti kuitenkin olevan ensimmäisen kerran konkreettisia mahdollisuuksia.

Kaupungit tahoillaan suunnittelivat, verkostoituivat ja tekivät aktiivista vaikuttamistyötä edistääkseen oman paikkakuntansa korkeakouluasiaa. Itä-Suomen seminaarin (1953), Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen (1961), Joensuun normaalilyseon (1962) ja Suomen ensimmäisen maakuntakirjaston (1962) uskottiin antavan hyvän pohjan korkeakoulun työlle. Ratkaisu Itä-Suomen yliopiston jakamisesta kolmeksi korkeakouluksi kypsyi valtioneuvostossa ja erityisesti pääministeri Johannes Virolaisen mielessä vuoden 1965 aikana. Lait Joensuun korkeakoulun perustamisesta 25.3.1966 ja Joensuun korkeakoulusta 4.7.1969 antoivat säädöspohjan uudelle akateemiselle opinahjolle.

Korkeakoulun toiminta käynnistyi syyskuun alussa 1969. Jakoratkaisusta huolimatta Joensuun kävi hyvin. Alun perin korkeakoulusta oli kaavailtu lähinnä opettajankoulutukseen painottunutta erikoiskorkeakoulua, m***a vuoden 1969 lakiin lisättiin maininta tieteellisestä tutkimuksesta. Jo 1970-luvun kuluessa korkeakoulusta alkoi kehittyä akateemista tutkimusta tekevä sivistyslaitos, jonka toimintaa täydensi vuonna 1971 perustettu Karjalan tutkimuslaitos. Joensuun korkeakoulu muuttui yliopistoksi 1984 ja yhdessä Kuopion kanssa Itä-Suomen yliopistoksi 2010.

Lisätietoa: Nevala, Arto 2009. Uudisraivaaja. Joensuun yliopiston 40-vuotishistoria. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Arkistokuvat Pohjois-Karjalan museo Hilma

Kirjoittanut Alina Kuusisto

28/08/2020

Rock! 49-vuotta sitten tällä päivämäärällä vietettiin Ilosaaressa historian ensimmäistä Ilosaarirockia. Hellan Sydän hehkuu siksi tänään uusia valoja. Tässä tutkija Jani Karhu n kirjoitus aiheesta:

Ilosaarirock – Suomen suurin rockfestivaali

Kaikki lähti siitä, kun pieni joukko paikallisia nuoria muusikoita päätti perustaa Joensuun popmuusikot ry:n. Kyse oli Suomen ensimmäisestä popmusiikkiin keskittyneestä yhdistyksestä. Sen tarkoituksena oli edistää muusikkojen yhteistoimintaa ja tarjota heille esiintymismahdollisuuksia. Joensuun popmuusikoiden perustaminen oli samalla lähtölaukaus Ilosaarirockille.

Yhdistyksen ydintehtäviin kuului konserttien ja ulkoilmatapahtumien järjestäminen, mihin mallia haettiin heti heinäkuussa vuodesta 1970 lähtien järjestetyiltä Ruisrock-festivaaleilta. Ruisrock on Suomen vanhin yhtämittaisesti järjestetty rockfestivaali, joka oli jo vuonna 1971 täysmittainen hippijuhla yli 100 000-henkisen yleisön voimalla.

Aivan yhtä suuriin sfääreihin ei joensuulaisten oma rocktapahtuma - alun perin Rockriehan ja myöhemmin Ilorockin, Saarirockin, Ilopopin ja Syysrockin nimellä vietetty Ilosaarirock – ei yltänyt. Silti se ansaitsee tittelin Suomen toiseksi vanhimpana edelleen aktiivisena rockfestivaalina.
Muutaman viikon suunnittelun pohjalta Ilosaaressa 29.8.1971 pidetyssä tapahtumassa esiintyi paikallisia bändejä, joiden nimet vetivät vertoja rocktaivaan suurille tähdille: Kolmas Maailma, Marne, AH & V, Spirith Of The Truth, Nälkävuosi, Ugly Madison, Rahat Boys Guoro ja Sensuuri. Kuulijoita oli muutamia satoja.

Vuosikymmenten aikana Suomen yleisömäärältään suurimmaksi kasvaneen rockfestivaalin tie ei ole ollut kivetön. Joensuun rockmaine kuitenkin kasvoi yhtä matkaa Ilosaarirockin ammatillistumisen kanssa. 15-vuotiaan Ismo Alangon ensiesiintyminen festivaalissa tapahtui vuonna 1976 Sight-yhtyeen kera ja loppu onkin historiaa. Vuonna 1980 Hassisen kone voitti rockin Suomen mestaruuden uusi aalto -sarjassa, ja vuodesta 1982 Alanko jatkoi keikkailuaan Sielun Veljet -yhtyeellään. Myös Ismon pikkuveljen Ilkka Alangon Talouskukkaro (1982) ja Neljä Ruusua (1985) kuuluivat Ilosaarirockin 1980-luvun vakioesiintyjiin ja Suomi-rockin suuriin nimiin.

Vuonna 1990 perustettu ja vuosikymmenen lopulla Joensuun popmuusikot ry:n omistukseen siirtynyt keikkaklubi Kerubi sai mainetta rockpiireissä ympäri Suomen ja vahvisti Joensuun rockimagoa. Omaleimaisen Joensuu-rockin 1980- ja 1990-luvun vaihteen hedelmiä olivat muun muassa Jouni Mömmön yhtye Mana Mana (1986), huumorimusiikista raskaaseen punkkiin siirtynyt Kumikameli (1986) sekä huumorisovituksistaan tunnettu cover-bändi Eläkeläiset (1993).

Ilosaarirockilla haluttiin säilyttää pienen erikoistapahtuman leima, ja vielä 1990-luvun alussa järjestäjät olivat tyytyväisiä 3000–4000 myytyyn pääsylippuun. Kesti pitkään ennen kuin päättäjät ja suuri yleisö alkoivat ymmärtää rockin merkityksen Joensuulle, eikä kaupungilta juuri irronnut tapahtumalle taloudellista tukea. Lehdistössä paheksuttiin rockin kuviteltuja ja todellisia lieveilmiöitä ja pidettiin koko tapahtumaa sopimattomana Joensuun kaltaiseen kaupunkiin. Kielteistä suhtautumista Ilosaarirockia kohtaan lisäsi myös yhdistyksen kehno taloudenpito, mikä 1990-luvun alussa ajoi popmuusikot ry:n konkurssin partaalle ja vaaransi koko tapahtuman tulevaisuuden.

Kaupungin suhtautuminen ylivelkaantuneen yhdistyksen tukemiseen oli penseää, m***a lopulta kulttuurilautakunnan vuodelle 1993 myöntämä tuki pelasti kesän festivaalin. Edellytyksenä kuitenkin oli, että yhdistyksen oli laitettava taloutensa kuntoon ja ryhdyttävä toimimaan ammattimaisella otteella. Samalla koko hallitus uusittiin. Tästä alkoi Ilosaarirockin näihin päiviin asti jatkunut nousu. Yleisömäärät kasvoivat yli 10 000:een ja esiintyjäkaarti alkoi kansainvälistyä. Tapahtuma siirtyi Ilosaaresta laulurinteelle vuonna 1991.

Kolmipäiväiseksi kehittynyt Ilosaarirock on 2000-luvulla ollut jatkuvasti hyvissä ajoin loppuunmyyty. Festivaalin kävijäennätys on vuodelta 2017, jolloin tapahtuma veti Ultra Bran imussa 67 000 hengen yleisön. Ilosaari-viikko popkatuineen ja klubeineen on monipuolinen ja värikäs kaupunkifestivaali, joka herättää heinäkuisen Joensuun eloon. Rock on iskostanut itsensä vahvasti Joensuun kaupungin imagoon, mikä on tuonut myös merkittäviä aluetaloudellisia hyötyjä. Selvitykset osoittavat, että esimerkiksi vuonna 2006 Ilosaarirock-kävijöiden kulutus oli 3,8 miljoona euroa ja 2017 14,3 miljoonaa euroa.

Kirjallisuutta

Rokin kolme vuosikymmentä. Ilosaarirockin juhlakirja. 2001. Toim. Janne ”Rysky” Riiheläinen, Joensuu: Joensuun popmuusikot ry.

Ilosaarirock: 40 vuotta tarinoita. 2011. Olli Sorjonen, Petri Varis, ja Katri Kilpiä. Joensuu: Joensuun popmuusikot ry.

Opinnäytteitä ja selvityksiä:
http://www.popmuusikot.fi/opinnaytteita.php

Kuvissa Ilosaarirockia vuosilta 1981, 1990 ja 1991. Mukana kuvissa muun muassa Mojava Lisa, Santtu Karhu & Talvisovat ja Neljä Ruusua. Kuvat Pohjois-Karjalan museo Hilma