Sámi Arkiiva doarju ja ovddida sámedutkamuša. Dánu dat nanne sámekultuvrra ja lasiha historjjádieđu sápmelaččaid birra. Saamelaisarkisto tukee ja edistää saamentutkimusta. Näin se vahvistaa saamelaiskulttuuria ja lisää saamelaisia koskevaa historiatietoa. Sámi Arkiva lea arkiivalágádusa oassi já gulá Álbmotarkiivva. Saamelaisarkisto on osa Suomen arkistolaitosta ja kuuluu Kansallisarkistoon. Sámi
Arkiiva bálvala dutkiid ja álbmoga. Arkiiva fuolaha das, ahte sápmelaččaid ja sámeguovllu guoski áššebáhpárat digiterejuvvojit ja ahte dat leat dutkiid ja eará áššehašaid ohcamis ja a**s arkiivalágádusa fierbmebálvalusaid bokte. Saamelaisarkisto palvelee tutkijoita ja kansalaisia. Arkisto huolehtii siitä, että saamelaisia ja saamelaisaluetta koskevat asiakirjat digitoidaan ja että ne ovat tutkijoiden ja muiden asiakkaiden haettavissa ja käytettävissä arkistolaitoksen verkkopalvelujen kautta. Arkiiva váldá vuostá ovttaskas olbmuid, sogaid, servviid, ruhtarájuid ja fitnodagaid arkiivaid, mat leat mearkkašahtti sámedutkamuššii. Dasa lassin dat váldá vuostá sámeguovllu eiseválddiid bissovaččat seailluhuvvon áššegirjjiid. Arkisto ottaa vastaan saamentutkimukselle merkittävien yksityishenkilöiden, sukujen, yhdistysten, säätiöiden ja yritysten arkistoja. Sen lisäksi saamelaisviranomaiset siirtävät pysyvästi säilytettävät asiakirjansa Saamelaisarkistoon.
--------------
Rávvagat priváhtaarkiivvaid luohpadeaddjiide
Priváhtaarkiivvat dievasmahttet mearkkašahttiláhkai virgeoapmahaš-
arkiivvaid addin gova suopmelaš servodagas. Arkiivalágádusa ulbmilin lea fuolahit ovttas priváhtaarkiivvaid
oamasteaddjiiguin das, ahte dutkamii dárbbašuvvon dahje muđui mearkkašahtti
priváhta olbmuid ja servošiid diehtomateriálat, priváhtaarkiivvat, bohtet seailut ja geavahussii. Mii lea priváhtaarkiiva? Priváhtaarkiivvat leat nuppe dáfus persovdna-, bearaš- ja sohkaarkiivvat, nuppiid sániiguin priváhta olbmuide boahtán, sin doaimmas šaddan ja geavahussii báhcán áššebáhpáriid oppalašvuohta. Nuppe dáfus priváhtaarkiivvat leat maiddái servošiid nugo organisašuvnnaid, servviid, vuođđudusaid ja fitnodagaid arkiivvat. Priváhtaarkiivva ráhkadit dávjá maiddái friija oktiilihtodeamit, gaskaboddosaš álbmotlihkadusat dahje báikkálašfidnut. Iešguhtege olmmoš, bearaš, sohka dahje searvvuš lea iehčanas arkiivvaráhkadeaddji. Seammá arkiivvaráhkadeaddji olles materiála galgá seailluhit oktan oppalašvuohtan. Arkiivva ii nappo galgga hádjet ovdamearkan dan sisdoalu mielde ja luohpadit sierra lágádusaide. Persovdnaarkiivva fárus čuvvot dávjá maiddái beallálačča, mánáid dahje fulkkiid materiálat. Gosa priváhtaarkiivva sáhttá luohpadit? Priváhtaarkiivvaid váldet vuostá arkiivalágádusa buot ovttadagat, Riikkaarkiiva ja čieža eanangoddearkiivva. Riikkaarkiivai váldojit ovdasajis riikkaviidosaččat mearkkašahtti priváhtaarkiivvat. Eanangoddearkiivvat bidjet deattu iežaset guovllu priváhtaarkiivvaidda. Luohpadanbáikin jearaldahkii sáhttet boahtit maiddái priváhta guovddášarkiivvat, ruoktoguovloarkiivvat, muhtin lágádusaid oktavuođas doaibmi spesiálaarkiivvat sihke universitehtaid girjerájut. Loahpalaš sajušteapmi čovdojuvvo luohpadeaddji ja vuostáiváldi gaskasaš ráđđádallamiin. Arkiivva luohpadeami muttut
Oktavuođaváldin
Priváhtaarkiivva luohpadeapmi álgá oktavuođaváldimiin man nu arkiivalágádusa ovttadahkii. Dalle ráđđádallo gosa, mo, ja mainna eavttuin luohpadeapmi dáhpáhuvvá. Molssaeavttut leat máŋggat. Seamma háve sohppojuvvo dárbbašlaš válmmaštallandoaibmabijuin. Servošat galget bargat virggálaš mearrádusa arkiivva luohpadeamis.
Álgogieđahallan
Luohpadeaddji gieđahallá materiála oktavuođaváldimis sohppon vugiin. Arkiivva ráhkadussii ii galgga darvánit, go ovttaskas áššebáhpáriid gaskanas áššeoktavuohta čielgá máŋggain dáhpáhusain dušše daid sajis materiálas. Dokumenteren
Priváhtaarkiivva luohpadeaddji lea dávjá maiddái dan buoremus dovdi ja sus leat buoremus attáldagat materiála oppalaš guorahallamii: dalá ortnega ja oppalašvuođaid gávnnaheapmái sihke ovttaskas áššiid fuobmámii. Luohpadeaddji ráhkada arkiivvaráhkadeaddji doaimmas smávvalágan čilgehusa, man dieđut veahkehit
arkiivva lágideaddji ja boahttevaš geavaheaddjiid hábmet olbmo dahje servoša doaimma ja dan olis šaddan arkiivva áššebábermateriála.
Čilgehus galgá sisttisdoallat goittotge
1) dievaslaš namaid sierra hámiin ja sierra áiggiin
2) olbmo eallinjagiid ja servoša doaibmanáigge
3) eallimis dahje doaimmas dáhpáhuvvan deháleamos
nuppástusaid.
4
Materiála doaimmaheapmi arkiivai
Vuostáiváldi arkiivvain sohppo dárkilis áiggis, goas materiála doaimmahuvvo dohko. Luohpadeaddji
fuolaha ieš materiála doalvumis, juos ii nuppeláhkai sohppo. Vuostáiváldindilis vuolláičállojuvvo luohpadanduođaštus, dávjá maiddái juo aiddonas luohpadansoahpamušge, gos meroštallojit luohpadeami eavttut ja vejolaš geavahanráddjehusat. Luohpadeapmi lea luonddus dáfus dávjjimusat skeaŋka, muhto dat sáhttá leat maiddái bissovaš vurkkohus. Buorre váldit vuhtii
Máŋggat materiálat, ovdamearkan govat, magnehtalaš ja elektrihkalaš vurkkohusat, kárttat ja tevnnegat sihke iešguđetlágan teknihkain dahkkon kopiijat seammago guohpa dahje muđui vihkáduvvan áššebáhpárat gáibidit spesiálagieđahallama, man birra lea sivva ráđđádallat vuostáiváldi lágádusain. Sierradáhpáhusain maiddái divrras čoakkáldagat dahje ovttaskas áššebáhpárat sáhttet boahtit jearaldahkii luohpadančuozan. Oalle nuorra materiála ii mielas váldojuvvo vuostá, earret juos olmmoš lea jápmán dahje servoša doaibma nohkan. Doaibmevaš servošiin eai dábálaččat váldo vuostái 10 jagi nuorat materiálat. Gieđahallanprinsihpat
Áššebáhpáriid galgá álo gieđahallat várrugasat.
• Teaippa, dohpeláhpuid, cikcehagaid, njađđagiid, plásttetlupmaid, gummebáttiid ded. geavaheapmi lea eavttuheamet gildojuvvon.
• Áššebáhpáriidda oažžu bargat merkejumiid dušše spiehkastatdáhpáhusain ja álo liánttain.
• Dárbbu mielde áššebáhpárat njulgejuvvojit ja suddjejuvvojit, ovdalgo dat báhkkejuvvojit luohpadanortnegii.
• Gieđahallama oktavuođas arkiivvas lea buorre sirret dasa gulakeahtes materiála, iešguđetlágan smávvadávviriid, badjelmearálaš kopiijaid ja dábálaččat eará go arkiivvaráhkadeaddji iežas dahkan prentosiid.
• Eretbidjamiin galgá váruhit, ahte ii seammá háve masse dieđuid originála nihpuin ja
eará oppalašvuođain.
