Alpo Aaltokoski Company

02/06/2026

Rakkaat ystävät! Vihdoin kohottavia uutisia! Tanssin talossa juhlitaan lokakuussa Alpo Aaltokosken 40-vuotista taiteilijauraa kolmella sooloteoksella. Saammeko esitellä tärkeät ja upeat tanssitaiteilijamme, kolme valovoimaista naista kolmesta eri maasta:

Delfiina Huczkowski (oik.) tulkitsee Aaltokosken koreografian Huominen. Eilisen jälkeen -soolon bolivialaisversio Después de Ayer nähdään ensi kertaa Suomessa tanssitaiteilija Patricia ”Pachi” Sejasin (kesk.) esittämänä. Lisäksi ukrainalaissyntyinen koreografi ja tanssitaiteilija Nina Bulgakova (vas.) tulkitsee Ethno Contemporary Ballet -ryhmänsä palkitun Fertility -teoksen ensi kertaa sooloversiona.

Kolmen soolon juhla Pannuhallissa, Tanssin talossa 27.–31. lokakuuta.

Liput ovat tulleet myyntiin tänään!
Kommenteissa linkki tapahtumasivulle.

//

Dear friends! Finally we can share some uplifting news. The 40th Artist Anniversary celebration of choreographer Alpo Aaltokoski begins in October in Dance House Helsinki. May we introduce the significant and wonderful artists of this performance period, three luminous women from three different countries:

Delfiina Huczkowski (right) interprets Aaltokoski's choreography Tomorrow. The Bolivian version of the solo After Yesterday, Después de Ayer, will be performed for the first time in Finland by dance artist Patricia “Pachi” Sejas (center). In addition, Ukrainian-born choreographer and dance artist Nina Bulgakova (left) will interpret her Ethno Contemporary Ballet group's award-winning work Fertility for the first time as a solo version.

A celebration of three solos at Pannu hall, Dance House Helsinki, October 27–31.
Tickets are on sale from today!
Link to the event page in the comments.

--

Video: Mikko Lampinen
Graphic design of AAC's artist anniversary: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula

28/05/2026

Muisteloita 💛 Reminiscing


TÄRKEINTÄ ON OLLA // BEING IS EVERYTHING (2009)

"Esiintymisasumme olivat virkatut. Käsityöihmisenä minusta oli hauskaa osallistua asujen virkkaamiseen myös itse, se toi työryhmään yhteenkuuluvuuden tunnetta”, tanssija Tuovi Rantanen (kuvassa oik.) muistaa.

”Mieleenpainuvin kohtaus oli se, jossa kukin esiintyjä käveli vuorollaan etunäyttämölle ja vietti siinä rauhallisen m***a ei kuitenkaan pysähtyneen hetken, ja käveli pois. Tätä mentiin useampi kierros. Kohtaus saattoi olla osalle yleisöstä haastava, tylsäkin, kun näytti siltä, että mitään ei tapahdu. Esiintyjältä se vaati täydellistä keskittymistä hetkessä olemiseen. Läsnäolo on kaikki, kaikki on tärkeää, tärkeintä on olla."
//
"Our costumes were crocheted. As a craftsperson, I found it fun to participate in crocheting the costumes myself, it brought a sense of togetherness to the work group”, dancer Tuovi Rantanen (in the photo) says.

“The most memorable scene was the one where each performer took turns walking to the front stage, spent a peaceful but not stagnant moment there, and walked away. This was repeated several times. The scene might have been challenging for some in the audience, even boring, when it seemed like nothing was happening. It required the performer to fully concentrate on being in the moment. Presence is everything, everything is important, being is everything."

Dance: Otto Akkanen, Anne Hiekkaranta, Johanna Ikola, Sampo Kerola, Tuovi Rantanen
Light & set design: Matti Jykylä
Sound design: Aake Otsala
Costume design: Marja Uusitalo

Graphic design: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula

20/05/2026

Muisteloita Reminiscing


Pako. Haave. Toivo. Askelia äänten takaa (2024) on vääjäämätön vaellus kohti tuntematonta. Jokainen askel pimeässä kantaa toivoa paremmasta huomisesta.

Aurinkobaletin ja Alpo Aaltokoski Companyn yhteisteoksessa esiintyi myös kolme ukrainalaislähtöisen Ethno Contemporary Ballet'n tanssijaa.

AAC:n Johanna Ikola toimi koreografin assistenttina ja Helsingin-esityksissä myös tanssijana. Teos valmistettiin Turussa.

”Treeniviikot tuovat mieleen kesäisen kauniin Turun ja pohdinnat siitä, miten saattaa hyvin eri taustaiset tanssijat yhteen teoksen äärelle”, Ikola kertoo.

”Keinoiksi löydettiin yhdessä hengittäminen, painonsiirron aistiminen ja plién käyttö. Aika tanssiteknisiä asioita! M***a samalla kannustusta oman kokemuksen syventämiseen ja näkyväksi tekemiseen.”

Turun Sanomissa teoksen kehuttiin kääntävän surun ja epätoivon miltei uhmakkaaksi vastarinnaksi Alpo Aaltokosken vahvan koreografian ja tanssiviisikon ansiosta.
//
Escape. Dream. Hope. Steps Behind the Voices (2024) is an inexorable journey towards the unknown. Every step in the dark carries hope for a better tomorrow.

The joint work by Alpo Aaltokoski Company and AB Dance Company also featured three dancers of Ethno Contemporary Ballet from Ukraine.

AAC's Johanna Ikola acted as the choreographer's assistant and also as a dancer in the Helsinki performances. The work was produced in Turku.

“The training weeks bring to mind summery beautiful Turku and reflections on how we can bring dancers from very different backgrounds together for this work,” Ikola says.

“We thought we could find ways to do this by breathing together, sensing the transfer of weight and using plié. Quite technical dance things! But at the same time, it was an encouragement to deepen one’s own experience and make it visible.”

Turun Sanomat newspaper praised the work for turning sadness and despair into almost defiant resistance thanks to Alpo Aaltokoski’s strong choreography and the dance quintet.

Photo: Jussi Virkkumaa
In the photo: Nina Bulgakova, Anastasiia Mostova, Kateryna Zhuravlova, Elina Raiskinmäki, Linda Holmström
Graphic design: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula

13/05/2026

Muisteloita 💚🩵 Reminiscing

”Alin lähtö oli niin dramaattinen. Se sattui minua tosi syvälle”, Alpo sanoo.

Ali & Alpo -teoksen (2017) irakilaismuusikko Ali Alawad sai Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen ja koki ainoaksi vaihtoehdokseen lähteä maasta – vain kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa.

”Sen takia teoksesta jäi puuttumaan osia. Äänisuunnittelija Johanna Storm teki täydentävät äänimaisemat siihen missä piti alun perin olla Alin oud-luutulle tekemiä sovituksia suomalaisista musiikkikappaleista. Olimme käyneet Alin kanssa läpi eri vaihtoehtoja, esimerkiksi Eino Leinon runoja. M***a se jäi tekemättä. Ei ehditty.”

”Niihin puuttuviin kohtiin päädyin purkamaan omaa pettymystäni ja fiiliksiäni. Sain mahdollisuuden tuoda omalla tavallani esiin näkemystäni turvapaikkaprosessista. Teoksesta tuli täysin erilainen kuin mihin olimme Alin kanssa yhdessä olleet menossa.”

”Nykyisin Alilla menee hyvin, hän on tunnettu muusikko arabimaissa. Ihan vähän aikaa sitten laitoimme taas viestiä. How are you my bro? Ali kirjoittaa. Ja laittaa hirveästi sydämiä. Arabithan ovat tuommosia jänniä kun ne aina niitä pusuemojeitakin laittaa. Joku varmaan voisi senkin käsittää väärin.”
//
Ali’s departure was so dramatic. It hurt me deeply,” Alpo says.

Ali Alawad, the Iraqi musician behind Ali & Alpo (2017), received a negative asylum decision from Finland and felt his only option was to leave the country – just two weeks before the premiere.

“That’s why parts of the work were missing. Sound designer Johanna Storm created additional soundscapes for what was originally supposed to be Ali’s arrangements of Finnish musical pieces for the oud. We had gone through different options with Ali, for example Eino Leino’s poems. But it didn’t get done. There was no time.”

“I ended up expressing my own disappointment and feelings in those missing parts. I got the opportunity to express my view of the asylum process in my own way. The work turned out to be completely different from what Ali and I had been going for.”

"Nowadays, Ali is doing well, he is a well-known musician in the Arab world. We sent a message again a while ago. How are you my bro? Ali writes. Arabs are so funny and kind, always sharing those kiss emojis. Someone could probably misunderstand that too."

Photo: Tanja Ahola
Graphic design: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula
In the photo: Alpo Aaltokoski, Ali Alawad

07/05/2026

Muisteloita // Reminiscing 💙


OKON FUOKO – SEE ME
Ensi-ilta // Premiere 2015 & 2024

"Ahdistaa. Inhottaa. Aiheuttaa epämiellyttävän olon." ⚡️"Erottuva kuva! Laittaa ajatukset liikkeelle!"

Kun Okon Fuoko – Näe Minut tuli uusintaensi-iltaan helmikuussa 2024, herätti mainoskuva vahvoja reaktioita.

Visuaalisen ilmeen toteutti graafinen suunnittelija Atte Karttunen. Kun hän ehdotti suunnittelun apuvälineeksi tekoälyä, AAC:lla innostuttiin heti. Sehän liittyisi suoraan teoksen teemoihin! Sitä paitsi keinotekoisen kauneuden uhkakuvien oli tarkoituskin herättää voimakkaita tuntemuksia.

Leevi Madetojan säveltämän baletin alkuperäisessä tarinassa japanilainen nukkemestari Okon Fuoko rakastuu omaan luomukseensa kohtalokkain seurauksin. Nukke tuhoaa tekijänsä.

Koreografiaa tehdessään Alpo Aaltokoski rinnasti nukentekijän tarinan nykypäivän sosiaalisen median kuvastoon, ”jossa jokainen voi rakentaa itselleen ihannekumppania tai yrittää luoda itsestään sellaisen.”
//
It haunts. It disgusts. It makes you feel uncomfortable.
A distinctive image. It sets your thoughts in motion!
When Okon Fuoko – See Me had its re-premiere in 2024, the advertising image for the work aroused strong reactions.

The visual appearance was created by graphic designer Atte Karttunen. When he suggested artificial intelligence as a design tool, AAC was immediately enthusiastic. It would be directly related to the themes of the work. Besides, the threatening images of artificial beauty were intended to arouse strong feelings.

In the original story of the ballet, composed by Leevi Madetoja, the Japanese puppet master Okon Fuoko falls in love with his own creation with fatal consequences. The puppet ultimately destroys its creator.

When preparing the choreography, Alpo Aaltokoski compared the puppeteer's story to the modern imagery of social media, "where everyone can build an ideal partner for themselves or try to create one themselves."

Graphic design: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula

29/04/2026

Muisteloita // Reminiscing 🩷


KADOTETTU – Ensi-ilta // Premiere 2019

Sekoitus utopiaa ja dystopiaa. Kadotettu tarkastelee ihmislajin kollektiivista älykkyyttä ja muistia. Teoksessa kuultiin Sanna Salmenkallion musiikkia ja Ali Saadin laulua.

”Mitä muistamme ja haluamme muistaa? Mikä katoaa? Pyörän alla tie syntyy aina uudestaan”, sanoo Alpo Aaltokoski Kadotetun lähtöajatuksista.

Äänisuunnittelusta vastasi Johanna Storm, pukusuunnittelusta Marja Uusitalo, valosuunnittelusta Alexander Salvesen. Aaltokosken koreografian tulkitsivat Kareem Haritani, Leo Kirjonen, Katja Koukkula, Tuovi Rantanen, Esete Sutinen ja Jussi Väänänen.
//
A mix of utopia and dystopia. Kadotettu examines the collective intelligence and memory of the human species. The work features music by Sanna Salmenkallio and vocals by Ali Saad.

"What do we remember and want to remember? What disappears? Under the wheel, the road is always created anew," says Alpo Aaltokoski about the initial ideas for Kadotettu.

Sound design was by Johanna Storm, costume design by Marja Uusitalo, and lighting design by Alexander Salvesen. Aaltokoski's choreography was interpreted by Kareem Haritani, Leo Kirjonen, Katja Koukkula, Tuovi Rantanen, Esete Sutinen, and Jussi Väänänen.

Kuva // Photo: Mikko Rasila
Graafinen suunnittelu // Graphic design: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula

24/04/2026

Muisteloita // Reminiscing


AINA JOKU VIE // TAKE MY HAND
Ensi-ilta // Premiere 2014

“Mulla on sellainen fiilis, että kannattaa yrittää vapauttaa itsensä onnistumisen pakosta ja paineesta, että nyt pitää tehdä hieno teos. Ei sellaista kannata miettiä. Tekee vaan ja sitten tulee sellainen kuin tulee”, Aaltokoski sanoo.

Aina joku vie on kokonaisvaltainen tanssi-ilta, jossa nykytanssi pokkaa seuratanssille. Koreografi Aaltokosken mielestä tanssilavakulttuurissa kiteytyy jotakin hyvin olennaista suomalaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta.

Aina joku vie on kutsunut yleisöjä sekahakuun ympäri Suomen sekä Etelä-Koreassa ja Venäjällä silloin kun kulttuuriyhteyksiä itänaapuriinkin oli mielekästä vaalia.

Pukusuunnittelusta vastasi kotimainen vaatemerkki TAUKO design, joka tuli tunnetuksi terveydenhuollon poistotekstiilien hyödyntämisestä vaatetuotantonsa raakamateriaalina. Seitsemän tanssijaa tulkitsi mollikansan melankoliaa ikivihreiden iskelmien ja Johanna Stormin äänisuunnittelun tahtiin.
//
“I have a feeling that it is worth trying to free yourself from the pressure and pressure of success, that now you have to make a great piece. You shouldn’t think about it. Just do it and then it will come as it comes,” says Aaltokoski.

Take My Hand is a comprehensive dance evening where contemporary dance meets social dance. Choreographer Aaltokoski believes that dance stage culture crystallizes something very essential about the Finnish way of life and world of thought.

Take My Hand has invited audiences to a mixed search all over Finland, as well as in South Korea and Russia, at a time when cultural connections with our eastern neighbor were meaningful to cultivate.

The costume design was carried out by the Finnish clothing brand TAUKO design, which became known for utilizing healthcare waste textiles as raw material for its clothing production. Seven dancers interpreted the steps of melancholy people to the beat of Finnish evergreen hits and Johanna Storm’s sound design.

Kuva // Photo: Marko Mäkinen
Tanssijat // Dancers: Johanna Ikola, Ahto Koskitalo, Katja Koukkula / Sanna Hento, Jouni Majaniemi, Tuovi Rantanen, Esete Sutinen, Jussi Väänänen
Graafinen suunnittelu // Graphic design: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula

16/04/2026

Muisteloita // Reminiscing


SULJETUT OVET // CLOSED DOORS
Ensi-ilta // Premiere 2020

Tanssijat Jussi Väänänen ja Katja Koukkula:

”Prosessi oli mielenkiintoinen ja meistä molemmista oli erityisen antoisaa olla yhdessä ja samalla erikseen: teoksen rakenne piti meidät samassa tilassa m***a täysin ilman kontaktia toisiimme. Toki tunsimme toisen läsnäolon ja tekemisen, ehkä siinä oli jotain uutta ajatellen historiaamme kilpatanssiparina. Sen sijaan muusikko Joonas Wideniuksen kanssa oli molemmilla jonkinlainen oma yhteys näyttämöllä, ja se toi lisää kerroksia tekemiseen.

Myös esitystila ja yleisön asettuminen siihen oli iso ja tärkeä osa teosta. Koronapandemia jylläsi ja oli kovin jännittävää olla niinä epämääräisinä aikoina niin lähellä yleisöä: katsojat istuivat tuoleilla eri puolilla näyttämöä, erillistä katsomoa ei ollut.

Teoksen teemat kuten luopuminen, kuolema ja asioiden taakse jääminen puhuttelivat varsinkin Katjaa jo harjoitusvaiheessa. Jälkikäteen tuntuu järisyttävältä ja riipaisevalta tässä kohtaa elämän yllätyksellisyys, kun teos jäi Katjan viimeiseksi pian sen jälkeen tapahtuneen sairaskohtauksen myötä, joka lopetti ammattitanssijan uran.”
//
Dancers Jussi Väänänen & Katja Koukkula:

“The process was interesting and it was particularly rewarding for both of us to be together and at the same time separate: the structure of the piece kept us in the same space but completely without contact with each other. Of course, we felt the other's presence and doing, perhaps there was something new in that considering our history as a competitive dance couple. Instead, with musician Joonas Widenius, we both had some kind of connection on stage, and that brought more layers to the work.

The performance space and the audience's placement in it were also a big and important part of the piece. The corona pandemic was raging and it was exciting and contradictory to be so close to the audience in those uncertain times: the audience sat on chairs on different sides of the stage, there was no separate auditorium.

The themes of the piece, such as giving up, death and leaving things behind, spoke to Katja in particular already during the rehearsal phase. In retrospect, the surprising nature of life at this point feels shocking and heartbreaking, as the piece was Katja's last due to a bout of illness that occurred shortly after, which ended her professional dancing career.”

Kuva // Photo: Mikko Rasila
Kuvassa // In the photo: Jussi Väänänen
Graafinen suunnittelu // Graphic design: Atte Karttunen
Logo: Kirsti Maula

12/12/2025

Kokeneiden tanssijoiden 50+Tanssikollektiivi on saanut omat sivut! Mitäs pidätte? :D

💚 Vahvaa perjantaita, folks! 💛

50+Tanssikollektiivi nostaa kokemuksen arvoa tanssin näyttämöillä. Kollektiivin esityksissä ikä merkitsee pelottomuutta, pilkettä silmäkulmassa ja läsnäolon rikasta ilmaisuvoimaa.

10/12/2025

Vinkki! ☝️💫 Alpo Aaltokoski Companyn pitkäaikaisen tanssijan Terhi Vaimalan & työryhmän teos Kiputiloissa – Choreographies of Pain nähdään ensi viikolla kahtena iltana Toinen Kerros -esitystilassa Vallilassa. Tarkemmat tiedot alla, linkki tapahtumaan kommenteissa. Tervetuloa! Free admission!

KIPUTILOISSA – CHOREOGRAPHIES OF PAIN
Teos pureutuu kivun olemukseen nykytanssin, tekstin ja äänen keinoin. Kivun ja siitä vapautumisen olemus on samanaikaisesti intiimi ja henkilökohtainen sekä kokemuksena universaali ja kaikille tuttu. //
The work explores the essence of pain through contemporary dance, text and sound. The essence of pain – and being liberated from it – is simultaneously intimate and personal, yet a universal experience. We’ve all been there.

ESITYKSET // PERFORMANCES
Ke 17.12. & to 18.12. @ 19.00
Toinen Kerros, Nokiantie 2-4, Helsinki, Finland

LIPUT // TICKETS
Esitykseen on vapaa pääsy, m***a voit tukea teosta tekemällä vapaaehtoisen lahjoituksen. Esitykseen otetaan kerralla enintään 35 katsojaa.
Free entry. You can support Äänen Lumo – Charm of Sound with a voluntary donation. Audience capacity max 35.

📷: Maria Lähteenmäki

"Pain is my teacher.
Not a friendly compassionate one,
but scary and threatening most of the time.
The pain reminds me when something is not right, is not done right. The punishment was, and is almost instantaneous.

My teacher might have forgotten its purpose nowadays.
The pain is almost constant and has very little to teach anymore, except as a reminder of time passing inexorably
and the body weakening.

The teacher has grown old and weary and I with it.
I have grown somehow affectionate towards it
and it seems more scary to replace it with a new teacher. With a new lesson to learn.
The old and familiar versus the new and unknown.

Letting go of the pain is more challenging than one might think."

Giorgio Convertito 23.10.2024