11/04/2026
Antakaa hänen olla. Hän on hyvä mies. Ehkä vähän tyhjä sisältä, m***a ulospäinsuuntautunut (tai siis yrittää olla) ja itseensä käpertynyt. Kuten kaikki, hänkin löysi elämänsä lopullisen tarkoituksen terapiasta. Tulipahan apu nopeasti. Wallun opastuksella hän alkoi kävellä omilla jaloillaan, puhua itsestään minä- (mämmi) muodossa; joskus myös käsillään. Tätä muutosta ei ymmärrä kukaan, en minäkään, jazz valtasi sieluni, kun aloin puhua itsestäni minä-muodossa. Istun aurinkoisella kadulla, kerjään ja odotan, kunnes aurinko sammuu. Antakaa minulle almuja, aamu koittaa kohta varpaillaan herättää minut.
Bäng bäng.
Ei muutu muuksi maa, vain hentoina kaikki ajatukset katoaa, ihan kuin niitä ei olisi koskaan ollutkaan. Tapaturmaisesti kaikki alkaa alusta.
Huutaa saa kuulema, m***a hiljaa.
Kato nyt oikeasti näitä.
En häpeä, olen yksi teistä. Meistä, heistä keistä.
Lupaan elää 123-vuotiaaksi.
Kiitos kerrankin.
Niinpä. Meitä on aika vähän.
Minä olen minä. Wallun terapian jälkeen olen ehjä ihminen
Suosittelen suomalaista.
T.a
T.a
